Julkisten pilvipalveluiden hyödyt ja haasteet - Azure, AWS ja GCP (osa 2)
Pilvimarkkinat vertailussa
Kilpailu Azuren, AWS:n ja GCP:n välillä on luonnollista. Kaikki kolme pyrkivät tuomaan innovaatioitaan käyttäjien ulottuville parantaakseen omaa asemaansa pilvimarkkinoilla. Mikäli yksi tuo saataville nerokkaan palvelun, seuraavat muut kaksi vähän ajan kuluttua perästä.
AWS on dominoinut pilvimarkkinaa niin täydellisellä palveluiden käynnistyksen ajoituksellaan kuin myös markkinaosuudellaan. Ehkä jo pelkästään markkinaosuuden johdosta yhä useammat asiakkaat löytävät itsensä AWS:n kulmalta ihan vain siksi, kun muutkin ovat siellä. Gartnerin elokuussa 2020 julkaiseman tiedotteen mukaan AWS:n osuus pilvimarkkinasta oli 45 % vuonna 2019. Vaikka Azure ja GCP kasvoivat vuoteen 2018 verrattuna suhteessa selvästi enemmän, niin AWS:n asema markkinassa on edelleen huima. Azuren (17,9 %) ja GCP:n (5,3 %) osuudet laskettuna yhteen ja kerrottuna kahdella riittää juuri ja juuri ylittämään AWS:n markkinaosuuden. Raportissa on syytä myös huomioida Kiinan markkinajätti Alibaba, joka Gartnerin raportissa on itseasiassa markkinaosuudellaan jo nyt GCP:n yläpuolella. Alibaban vaikutus ei näy vielä meillä asti, mutta uskon, että se tulee lähivuosina vaikuttamaan yhdessä muiden kiinalaisten toimijoiden kanssa entistä enemmän globaalimpaan markkinaan.
Azuren pilvimatkaa varmaankin eniten ohjaa Microsoft Windowsin saavuttama asema yritysten paikallisissa ympäristöissä, joita myös Azure-palvelut ovat rakentuneet tukemaan. Perinteiset Microsoft Exchange ja pikaviestipalvelut kääntyvät luonnollisesti Office 365 tarjoamaan, minkä myötä Azure Active Directory (AzureAD) -palvelut käyttäjien hakemisto- ja identiteetinhallintapalveluna tulevat väistämättä käyttöön. Kun käyttäjät jo löytyvät AzureAD:sta on samoille tunnuksille vaivatonta mahdollistaa myös muuta Azure tekemistä. Kun taasen useat muut yritykset löytyvät myös AzureAD:sta on yritysten väliset luvitukset ja kanssakäymiset helppoja toteuttaa esim. vierastilejä käyttämällä. Microsoft saatetaan mieltää suurten yritysten turvalliseksi valinnaksi ehkä historiaansa pohjaten, mutta viime vuosina Microsoft on näyttänyt kyvykkyytensä muokkaantua entistä vahvemmin ketterään DevOps tekemiseen mm. Github yrityskaupalla ja myös Azure DevOps-platformin julkistuksella.
Google Cloud Platform ei palvelukyvyksillään jää rakkaita kilpailijoitaan heikompaan asemaan. Arkkitehdin näkökulmasta katsottuna GCP vain tuntuu kehittyneimmältä. Helppous ja nopeus konkretisoituu päivittäisessä tekemisessä GCP:n eduksi. Myös kustannustehokkuudessa GCP näkyy usein edullisena. GCP:n kehitys container-puolella on ollut edistyksellistä ja koneoppivien- sekä tekoälyjärjestelmien kyvykkyydet on sisällytetty useisiin palveluihin jo oletusarvoisesti mukaan. Moni on saattanut huomata Gmailia käyttäessään, että sähköposticlientit osaavat viimeistellä lauseita tai kuvasovellus luokitella kuvia ryhmiin ja korostaa parhaita paloja - taustalla toimii Googlen nerokkaat tekoälyjärjestelmät, joita yritykset voivat määritellä joko valmiisiin algoritmeihin perustuen omiin tarpeisiinsa tai rakentaa kokonaan omansa käyttötarkoitukseen suunniteltuja teknisiä järjestelmiä ja palvelimia käyttämällä. Googlen historia innovaattorina ja koko internetin indeksoijana on luonut mittavat määrät keksintöjä ympärilleen, joista myös muita valtavirtaratkaisuja on avoimen lähdekoodinsa myötä rakentunut ja kehittyy edelleen.
Jos totta puhutaan niin näitä kolmea pilvialustaa keskenään verrattaessa ei kauheasti ole toisistaan eroja. Itse usein suosittelen käyttämään sitä alustaa, jonka jo tuntee valmiiksi parhaiten ja siten osaa käyttää parhaiten. Maantieteellisellä sijainnilla voi olla vaikutusta. Suomesta katsottuna lähimmät konesalisijainnit löytyvät GCP (Suomi), AWS (Ruotsi) ja Azure (Norja). Kannattaa kuitenkin maantieteellistä sijaintia valittaessa huomioida, että välttämättä ihan kaikki palvelut ei joka sijainnista löydykään. Myös kustannuksissa on sijaintikohtaisia eroavaisuuksia. Kustannuksia voi vertailla tarjoajien palvelukohtaisilla laskureilla.
Microsoft Azure - Pricing Calculator
Google Cloud Pricing Calculator
Panosta kehittämiseen
Jotta pilvipalveluita hyödynnettäessä on mahdollista päästä kustannussäästöihin, on siirrettävät työkuormat suunniteltava perusteellisesti ja samalla mietittävä mikä on pilven tuoma etu liiketoimintasovelluksen kannalta. Investoimalla aikaisempaa enemmän sovelluksen toimintaan, voi tuoda mukanaan laajentuneen asiakaskunnan ja paremman aseman omia kilpailijoitaan vastaan, mikä taasen edistää oman liiketoiminnan kehitystä. Mikäli kustannuksia tuijottaa ilman modernisoinnin mahdollistamia kyvykkyyksiä, vaikka skaalautuvuudessa tai toimintavarmuudessa, voi siirtyminen jäädä tekemättä.
Subjektiiviset ja ennustamattomat parannukset voivat olla vaikeita paikkoja perustella jopa itselleen, mutta yrittämättä harvoin pystyy etenemään. Pilvipalveluiden tapauksessa yrittäminen on mahdollista katkaista tasan siihen, kun havaitsee ajautuvansa väärälle raiteelle - toisaalta uudelta raiteelta voi löytyä uusi raideverkosto, joka tuo uusia ennen tunnistamattomia mahdollisuuksia vastaan.
Pilvivalinnat osaksi strategista liiketoimintasuunnittelua
Staattisia ja muuttumattomia työkuormia en ensimmäisenä pilveen laittaisi, mikäli perusta jossain muualla jo löytyy. Prosessointiteholtaan suuret palvelimet voivat pilvessä olla hyvinkin kalliita ja numeroissa maksaisivat omaan konesaliin hankittaessa itsensä takaisin jo muutamassa kuukaudessa. Tässä vertailussa usein unohdetaan kiinteitä kuluja, niin sijoituspaikan, sähkön- ja jäähdytyksen osalta ja ehkä vielä isompina kuluina palvelimien paijaamiseen tarvittava osaaminen sekä vikatilanteista elpyminen.
Totta on, että jos 3D-kiihdyttimillä varustettu palvelin maksaa pilvessä 3 000 € kuukaudessa, voi kolmen kuukauden kulutuksella hankkia vastaavanlaisilla resursseilla olevan koneen omaa konesaliaan lämmittämään. Toisaalta, mikäli pilvestä hankkii saman palvelimen vain tarvitsemalleen ajalle ja ehkä vähäksi aikaa toisen jo olemassa olevan rinnalle silloin, kun työkuormia on normaalia enemmän, kohdistuvat kustannukset tarkemmin liiketoiminnan tarpeisiin. Lisäresursseilla katetaan palveluiden käytettävyys normaalikuormituksen ylittyessä ja palvelukokemus säilyy suunniteltuna.
Todelliset pilvivalinnat ovat strategisia suunnitelmia, missä suuntaan vaikuttavat niin omat liiketoiminnan ajurit kuin myös muutokset omassa kilpailukentässä. Strategian suunnitteleminen vaatii yrityksen sisältä oikeita sidosryhmiä, jotka kykenevät aikaisempiin kokemuksiin pohjautuen löytämään nykytekemisessä haasteita, jotka on perustellusti korjattavissa pilvipalveluiden avulla. Pilvistrategian suunnittelu ei siis ole pelkkä IT-osastolta pyydettävä raportti, vaan menestyvä strategia lähtee yrityksen johdosta ja liiketoiminnasta sekä halusta kehittyä ja menestyä. Niin pilvistrategiaan kuin myös sen toteuttamiseen on julkisivuremontin tavoin investoitava rahaa ja resursseja.
Haluatko sukeltaa vieläkin syvemmälle pilvipalveluiden maailmaan?
